Taavi juuri tuossa ajatteli ääneen: onneksi on viikonloppu ja voidaan nukkua pitkään, että jaksetaan taas maanantaina nukkua, kun porukat lähtee töihin. Tälläkin viikolla kuulema on pitänyt ottaa heti nokoset kun emäntä on tullut töistä kotiin. Nämä ajatukset puki sanoiksi Jukka. Hänen mielestä Taavi näki pikkupentuna luonto-ohjelman laiskiaisista ja on ottanut mallia niistä. Taavi kyllä rakastaa lepäilyä ja iltasilla ennen yhdeksää Taavi menee  jo makuuhuoneeseen varaamaan parhaan paikan, yleensä mukana on oma rakas unilelu tai sitten sukka ja parasta olisi, että se olisi pyykkikorista varastettu

.

Vuosi avattu näyttelyiden osalta myös.

Lähdimme perjantai-iltana töiden jälkeen Sarin, Jetron ja Kassun kanssa kohti Kajaania. Pakkanen kiristyi koko ajan mitä pohjoisempaan ajoimme, perillä mittarissa oli -28 astetta. Eli näyttelypäivästä ei olisi tulossa hikinen .

Aamulla mittari ei enää näyttänyt kuin -22 astetta, mutta lenkki poikien kanssa ei ollut pitkä. Ja sen jälkeen alkoi vimmattu koirien laittaminen, olihan kolme koiraa laitettava. Kassun laittamisessa ei kyllä kauan aikaa mennyt, kiitos karkeiden ja vähien jalkakarvojen. Näyttelypaikka ei tosiaan ollut lämmin, onneksi olimme varautuneet tähän ja pukeutuneet kunnolla ja koirille oli myös varattu ylimääräisiä huopia.

Kassun 2010 aloitus ei nyt ihan putkeen mennyt ja tuomisena EH, punainen nauha siihen mummon kutomaan muovimattoon. No onneksi Jetro korjasi koko potin ja oli ROP ja Kauhasen Miran Lara VSP.

Kiitos Mira ja J-P majapaikasta, kyydistä näyttelypaikalle ja lopuksi vielä tekohengityksestä Skodalle. Kotiin selvittiin. Ja Arjalle kiitos Kassun laittamisesta näyttelykuntoon.

Sari, Emir, Jetro ja Solo kävivät meidän luona tänään päiväkahvilla. Leevi oli sitä mieltä, että hän se ei jaksa noiden pentujen kanssa leikkiä ja nousi tuolille istumaan ja pitämään meille seuraa. Kassu ja Jetro pullistelivat hiukan toisilleen, mutta kaikki meni hyvin aina siihen asti kunnes minä erehdyin jompaa kumpaa vähän huomioimaan. Silloin räjähdettiin. Solo oli pieni utelias poika, mutta eihän Solo ole meillä monesti käynytkään, tai jos on käynyt niin aina on pitänyt ulkona olla.

Lopuksi uskaltauduimme koko porukka ulos todelliseen "koiranilmaa" ja otettiin pojista yhteinen kuva. Kuuden vilkkaan koiran saaminen samaan kuvaan oli vaikeaa, mutta saimme kuitenkin tälläisen räpsyn. Kassu ja Jetro eivät voineet vierekkäin olla, silloin alkoi pullistelu . Mutta odottakaahan pojat, kun lähdetään Kajaaniin, joudutte kumminkin samaan häkkiin.